Näyttely
Kansalaisyhteiskunta on hyvin edustettuna Euroopan parlamentissa. Parlamentti alkoi käydä nopeasti vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, ettei rakenteilla olevaan unioniin syntyisi demokratiavajetta.
Siten parlamentti on ollut mukana luomassa Eurooppaan julkista tilaa. Julkisia kuulemistilaisuuksia järjestettiin alun perin siksi, että Euroopan parlamentin jäsenet saisivat tietoa yhteiskunnan tarpeista ja odotuksista, mutta ne ovat myös lisänneet heidän asiantuntemustaan. Ne ovat osa mediassa käytävää keskustelua, sillä ne tarjoavat foorumin, jossa kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat ilmaista ajatuksiaan.
Parlamentti on ajan mittaan kehittänyt muitakin välineitä, jotka on tarkoitettu hajautettuun viestintään kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Tämä koskee erityisesti kansalaisfoorumeita, joiden avulla kehitetään vuorovaikutusta kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Parlamentti perusti myös Agora-kansalaisfoorumin, jossa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat keskustella ja tehdä yhteistyötä toistensa kanssa. Parlamentti osallistui 2000-luvun alussa aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työhön. Se otti silloinkin huomioon kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti nuorten näkemykset tekstissä, josta tuli myöhemmin Lissabonin sopimus.
Vuosina 2021 ja 2022 parlamentti oli jälleen kerran tiennäyttäjä tällä alalla. Se isännöi Strasbourgissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistuntoja. Kyseessä oli ennennäkemätön osallistavan demokratian hanke, jonka ansiosta kaikki Euroopan kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja valtiosta riippumattomat järjestöt saivat ilmaista näkemyksensä EU:n prioriteeteista ja sen haasteista.
Euroopan parlamentti: 70 vuotta eurooppalaista demokratiaa käytännössä
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön edustajakokous piti ensimmäisen täysistuntonsa 70 vuotta sitten Strasbourgissa. Se oli nykyisen Euroopan parlamentin alku.