Näyttely
Perusoikeuskirjan laatimisessa oli hankaluutensa, sillä tällä kertaa ei tarkistettu yhteisön perustamissopimuksia tai laajennettu Euroopan unionin toimivaltaa. Tavoitteena oli tuoda esiin oikeudet ja selittää, mitä oikeuksia toimielinten ja jäsenmaiden on toiminnassaan kunnioitettava. Valmistelukunnan jäsenet eivät kuitenkaan aikoneet tyytyä vain oikeuksien luettelointiin. He halusivat ennen kaikkea lujittaa oikeuksia ja taata, että ne toteutuvat.
Yhdenmukaistamista hankaloitti kuitenkin jäsenmaiden oikeusjärjestelmien erilaisuus (kirjoitettu ja kirjoittamaton laki, tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat oikeudet / yleiset oikeusperiaatteet jne.). Tietyt lausekkeet ovatkin kompromissin tulosta ja varovasti muotoiltuja. Itse asiassa perusoikeuskirjan tekstin olennainen osa sisältää säännöksiä, jotka olivat siihen saakka olleet hajallaan erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa asiakirjoissa. Perusoikeuskirjassa on kuitenkin myös uutuuksia. Esimerkiksi oikeus tutustua Euroopan unionin toimielinten asiakirjoihin, henkilötietojen suoja, kestävän kehityksen periaate ja ympäristönsuojelu. Lisäksi mainitaan bioetiikkaan liittyvät oikeudet (niin kutsutut ”uuden sukupolven” oikeudet).
Lopputuloksena syntyi lyhyt teksti. Perusoikeuskirjan 54 artiklaa on laadittu selkeästi ja johdonmukaisesti, jotta kaikki asianomaiset voisivat ymmärtää ne helposti. Oikeudet on jaettu perusoikeuskirjassa seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö. Johdanto-osassa muistutetaan, että ”Euroopan kansat ovat luomalla välilleen yhä läheisemmän liiton päättäneet jakaa keskenään rauhanomaisen, yhteisiin arvoihin perustuvan tulevaisuuden”. Perusoikeuskirjassa ei viitata uskonnolliseen perinteeseen mutta siinä mainitaan Euroopan unionin henkinen ja eettinen perintö ja se, että unioni perustuu ”ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun jakamattomiin ja yleismaailmallisiin arvoihin” ja rakentuu ”kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille”.
Ensimmäisessä artiklassa vahvistetaan, että ihmisarvo on loukkaamaton. Seuraavissa artikloissa vahvistetaan oikeus elämään ja oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto. Myös orjuus ja pakkotyö kielletään. Vapauksia koskevassa osastossa vahvistetaan oikeus vapauteen ja turvallisuuteen sekä perhe-elämän kunnioittaminen. Siinä mainitaan myös ajatuksen ja omantunnon vapaus sekä yhdistymisvapaus. Lisäksi vahvistetaan oikeus koulutukseen, oikeus tehdä työtä, omistusoikeus ja oikeus turvapaikkaan. Tasa-arvoa koskevassa osastossa muistutetaan, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Siinä kielletään kaikenlainen syrjintä ja julistetaan, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Seuraavissa artikloissa käsitellään lasten oikeuksia sekä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Seuraava osasto koskee yhteisvastuuta. Termi valittiin tekstiin ”sosiaalisten oikeuksien” sijaan. Kyseisiä oikeuksia ovat oikeus työtaistelutoimiin (myös lakko-oikeus), oikeus suojaan perusteettoman irtisanomisen yhteydessä, oikeus oikeudenmukaisiin ja kohtuullisiin työoloihin ja työehtoihin, oikeus toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen, oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja oikeus terveyden suojeluun. Lapsityövoiman käyttö kielletään myös. Kansalaisten oikeuksia koskevassa osastossa luetellaan unionin kansalaisten oikeudet. Niitä ovat muun muassa äänioikeus ja vaalikelpoisuus, oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, oikeus saada suojelua diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta kolmannen maan alueella sekä oikeus hyvään hallintoon unionin toimielinten taholta.
Seuraavaksi perusoikeuskirjassa käsitellään lainkäytön keskeisiä käsitteitä, kuten syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaate sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Tekstin viimeiset artiklat koskevat perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien ulottuvuutta sekä artikloiden soveltamisalaa.