Näyttely
Viidentoista jäsenmaan valtion tai hallitusten päämiehet päättivät kesäkuussa 1999 Kölnissä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa kodifioida EU-kansalaisten oikeudet, jotta niiden tärkeä merkitys ja ulottuvuus saatettaisiin näkyvästi Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuteen. Euroopan parlamentin näkökulmasta päätös tuntui voitolta. Eurooppa-neuvoston asenteen muuttumiseen oli tosiasiassa useita eri syitä. Ensinnäkin unionin toimivallan asteittainen kasvu teki entistä todennäköisemmäksi, että unionin tai jäsenmaiden toimielinten toiminta vaikuttaisi kansalaisten oikeuksiin.
Toisaalta Euroopan unioni oli laajentumassa maihin, joissa hallinto oli vielä jokin aika sitten ollut epädemokraattinen. Tämä lisäsi pelkoa siitä, ettei ihmisoikeuksia kunnioitettaisi. Perusoikeudet ja yhteiset arvot oli siis tarpeen määritellä yhdessä ja samassa tekstissä. Lisäksi oli varmistettava niiden suojelu Euroopan unionin tasolla. Tuolloin oli myös tärkeää, että Euroopan unionilla olisi tarkka luettelo perusoikeuksista, koska ne olivat yhä enemmän esillä suhteissa kolmansiin maihin.